LÄNSI-SUOMEN YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOSÄÄTIÖ

Tutkimus: Oikeanlainen rakentaminen vähentää merkittävästi rakennuksen ja asumisen hiilijalanjälkeä 

Turun ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön tutkimusryhmä selvitti yhdessä Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön kanssa rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä.

Teksti ja kuva: Siiri Welling

Rakennuksien elinkaaren aikana syntyvää hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi oikeanlaisilla materiaalivalinnoilla. Vähähiilinen betoni, puurankarunko, CLT-runko ja oikeanlainen lämmitysmuoto takaavat, että päästövähennys voi rakennustyypistä riippuen olla jopa 28–43 prosenttia. Tulokset selviävät Turun ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön tutkimusryhmän tuoreesta raportista.

Tutkimuksessa selvitettiin kahden uudiskohteen rakentamisen hiilijalanjälkeä Turun Skanssissa ja Kaarinassa. Tutkimuksessa laskettiin myös yksittäisen asukkaan asumisen hiilijalanjälki, mikä on harvinaisempaa rakentamisen hiilijalanjälkilaskennassa.

  • Tulokset olivat hyvin positiivisia. Ne antavat ymmärtää, että nykymääräykset täyttävillä rakennushankkeilla voidaan saavuttaa kohtuullinen asumisen hiilijalanjälki, eikä tulevaisuudessa asetettu tavoite yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljen vähentämiseksi asumisen ja rakentamisen osalta olekaan niin mahdotonta saavuttaa, kuin on ennakkoon kuviteltu, sanoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Keiramo.

Yhden asukkaan vuotuinen kulutus saatiin laskemalla syntyneiden päästöjen määrä vuodessa jaettuna asukasmäärällä. Skanssin Kurtiini-nimisen kerrostalon asukasmäärä on noin 95. Skanssissa yhden asukkaan vuotuinen hiilijalanjälki on noin 1500 CO²ₑ/hlö/a. Kaarinaan rakennetun puurunkoisen Karpalo-nimisen rivitaloasunto-osakeyhtiön yhden asukkaan vuotuinen hiilijalanjälki on puolestaan pienempi, noin 1021 kgCOₑ. Rivitalon rakentamisen hiilijalanjälki on puolestaan 10,9 CO²ₑ/m²/a, mikä alittaa Ympäristöministeriön vuosi sitten tilaaman raportin esittämän alustavan hiilijalanjäljen raja-arvon (11,5 CO²ₑ). Erityisesti puurunko ja kerrostaloon verrattuna vähäisempi paalutus vaikuttivat pienempään hiilijalanjälkeen.

Skanssin kerrostalon vuotuiset päästöt puolestaan ylittävät ehdotetun raja-arvon noin 20 prosentilla. Vuotuiset päästöt ovat 16,77 kgCOₑ/m²/a. Tähän vaikuttaa perustamistapa, sillä rakennus perustettiin teräspaalujen varaan kantavaan moreenikerrokseen. Riittävän kantavuuden turvaamiseksi paaluja tarvittiin useita rakennuksen pinta-alaan nähden.

Suurin päästöihin vaikuttava tekijä on kuitenkin kerrostalon liittäminen Turun kaukolämpöjärjestelmään, sillä kaukolämmön päästökerroin laskennassa on suuri. Kerrostaloon on tosin suunnitteilla myös aurinkopaneeleita. Niiden toteutuessa rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälki pienenee huomattavasti.

Keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Kahden rakennuksen laskettu rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälki on kuitenkin pienempi, kuin mitä suomalaisen asumisen ja energian hiilijalanjälki on keskimäärin. Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 yhden henkilön hiilijalanjälki asumisen ja energian kulutusmenoluokassa oli noin 3 300 CO²ₑ. Asunto-osakeyhtiö Turun Skanssin Kutriinin tulos on 40 prosenttia keskimääräistä arviota pienempi. Kaarinassa hiilijalanjälki on vuoden 2016 lukuihin nähden jopa 60 prosenttia pienempi.

  • Nykyisillä rakentamismääräyksillä ja asetuksilla on mahdollista tuottaa sekä puu- että betonirakenteista asuntorakentamista hiilijalanjälkitavoitteet täyttäen. Betonirakenteisella kerrostalolla tavoitteiden saavuttaminen on haasteellisempaa, mutta säästöpotentiaali on suurempi. Puurakenteisella pienkerrostalokorttelilla tavoitteet täyttyvät kevyemmin, vaikka tutkimuskohteessa Kaarinassa olisi säästöpotentiaalia ollut enemmänkin, sanoo Keiramo.

Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmä vertaili betonirunkoisen kerrostalon ja puurunkoisen pientalokorttelin asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä Hiilijalanjäljen vaikutus asumiseen -hankkeessa yhteistyössä Lounais-Suomen yleishyödyllisen asuntosäätiön avustuksella vuosina 2020–2022. Lounais-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön asiamies Rauno Saari on tyytyväinen tuloksiin.

  • Tulokset kertovat, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Aiomme jatkossakin edistää säätiönä ajankohtaisia asioita ja olemme ajan hermoille, sanoo Saari (tjsp).