LÄNSI-SUOMEN YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOSÄÄTIÖ

Katja Maununaho: Parveke, sauna ja lähiluonto auttavat jaksamaan koronarajoitusten keskellä

Parveke, sauna ja lähiluonto auttavat jaksamaan koronarajoitusten keskellä

Koronapandemia on vaikuttanut kuluneen vuoden aikana meidän kaikkien elämään. Tampereen yliopiston Asuminen muutoksessa -tutkimushankkeen kannalta poikkeusajan sosiaalisen kanssakäymisen rajoitteet haastoivat miettimään vaihtoehtoisia tapoja tarkastella asukkaiden muuttuvia tarpeita. Toisaalta tilanne tarjosi harvinaisen hetken, jolloin muutokset tulevat näkyvästi esiin ihmisten arjessa. Tältä pohjalta käynnistimme loppuvuodesta 2020 YH Kotien asukkaille suunnatun asukaskyselyn, jonka tavoitteena oli tarkastella asukkaiden kokemuksia kuluneen vuoden muutoksista. Kokonaisuudessaan asukaskysely koostui sekä asuntoja että ympäröiviä naapuruston tiloja ja palveluja käsittelevistä monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä.

Jopa 1315 YH Kotien asukasta vastasi internetissä toteutettuun kyselyyn. Vastaajista 30 prosenttia oli miehiä ja 68 prosenttia naisia. 50 prosenttia ilmoitti asuvansa yksin, 32 prosenttia oli kahden henkilön kotitalouksista ja 17 prosenttia kolmen tai useamman henkilön kotitalouksista. Asuntokokojen osalta 49 prosenttia vastaajista kertoi asuvansa kaksiossa, 26 prosenttia kolmiossa, 20 prosenttia yksiössä ja 5 prosenttia neljän tai useamman huoneen asunnossa.

Vastauksissa on näkyvissä arkielämän toimintojen kasaantumista asuintoihin. Rajoitusten myötä yleinen oleskelu asunnoissa oli lisääntynyt 57 prosentilla vastanneista asukkaista. Oleskelun ohella eniten lisääntyneitä aktiviteettejä asunnoissa olivat ruoanlaitto (44 prosentilla vastaajista), liikunta (30 prosentilla vastaajista) ja ostokset (25 prosentilla vastaajista). Asunnossa tapahtuvan työnteon osalta tilanne kyselyn vastaajien joukossa oli jakaantuneempi. Työnteko asunnossa oli lisääntynyt 24 prosentilla vastaajista, 46 prosenttia ilmoitti työnteon säilyneen samana, ja 11 prosenttia ilmoitti työnteon asunnossa vähentyneen. Asukkaiden elämäntilanne vaikutti näiden muutosten taustalla: työssä käyvien tai yrittäjänä toimivien joukosta (667 vastaajaa) töiden tekeminen kotona oli lisääntynyt 37 prosentilla vastaajista. Yhtälailla opiskelijoiden osuudesta (120 vastaajaa) 42 prosenttia ilmoitti asunnossa tapahtuvan opiskelun lisääntyneen vuoden aikana.

Tutkimuksemme kannalta on erityisen kiinnostavaa, miten asukkaat kokivat asuntojensa toimineen muuttuneessa tilanteessa. Selvittääksemme tätä kysyimme, olisivatko asukkaat toivoneet jonkin asian olevan asunnossaan toisin. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti toivoneensa muutoksia asuntoonsa usein (26 prosenttia) tai toisinaan (48 prosenttia). Vain 25 prosenttia ilmoitti, ettei ollut toivonut muutoksia vuoden aikana koskaan. Eniten toiveita asunnoissa kohdentui varasto- ja säilytystiloihin, joihin 29 prosenttia vastaajista oli toivonut muutosta. Lisääntynyt kotona oleminen näkyi myös paremman ääneneristyksen (27 prosenttia vastaajista) ja nykyistä isomman asunnon toiveissa (25 prosenttia vastaajista). Hyvin poikkeuksellisesta ajasta huolimatta 59 prosenttia vastaajista ilmoitti, että muutokset olisivat toivottavia myös muulloin kuin pandemian aikana.

Vaikka vastausten analysointi etenkin avovastausten osalta on vielä työn alla, muutamat seikat nousevat jo sieltäkin esiin. Lisääntyneen kotona oleskelun myötä asukkaiden huomio on kiinnittynyt monin tavoin kodin sisustukseen. Monet kertoivat muuttaneensa asuntonsa kalustusta, esimerkiksi etätyöpisteen toteuttamiseksi, tai yleisemmin asunnon ilmeen ja mukavuuden kohentamiseksi. Asunnon kokoon liitettiin vastauksissa esiin erilaisia kokemuksia. Osalle pieni asunto oli tuottanut hankaluuksia, kun taas toisten kertoman mukaan riittävän tilava asunto ja asunnon luonnonvaloisuus oli koettu korona-ajan arkea parantavina tekijöinä. Asunnon varustelun puolesta erityisesti parveke ja sauna nostettiin esiin koronanrajoitusten aikana jaksamista auttaneina tekijöinä. Toisaalta korona-ajan rajoitteet näkyvät naapuruston tasolla mm. ulkoliikuntaan liittyvinä painotuksina sekä luonnossa ja pihoilla tapahtuvan ajanvieton korostumisena. Vastauksissa näkyy myös lähipalveluiden merkitys sekä toive oman naapuruston monipuolisemmista liikuntamahdollisuuksista.