Saimme Rauno Saaren kanssa mukavan viestin ;
Liitteenä on pari tuoretta julkaisua, joita on tehty myös YH-säätiön tuella. Taloustieteen puolellahan on tyypillistä, että varsinaiseksi journal-julkaisuksi päätyminen ottaa pitkän ajan – erityisesti alan korkealle arvostettuihin lehtiin, kuten nämä kaksi.
Mediatiedotteet ovat lähdössä näistä vielä marraskuun aikana (toisesta itse asiassa ilmeisesti jo tänään). Kummallakin tutkimuksella on suomalaisten asuntomarkkinoiden kannalta tärkeitä politiikkaimplikaatioita.
Tuesta kiittäen,
Elias & Erik
D.Sc. Elias Oikarinen
Professor, Head of Economics, Oulu Business School, University of Oulu
LIITTENÄ OLI KAKSI TUTIMUSJULKAISUA :
Falkenbach et al. (REE, 2026) ja Oikarinen&Martin (JFS, 2026)
Jälkimmäisen Oikarinen &Martin tutkimuksen keskeinen tulos on, että asuntoluottojen kysyntä- ja tarjontashokit ovat Suomessa asuntohintojen ja velkaantumisen merkittävämpiä ajureita kuin asuntohintashokit itse.
-
Molemmat luottomarkkinashokit kasvattavat velkaantumista. Luottojen tarjonnan kasvu lisää asuntoluottojen määrää ja laskee lainakorkoa. Luottojen kysynnän kasvu puolestaan nostaa sekä lainakantaa että lainakorkoa. Molemmat voivat siten heikentää rahoitusvakautta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
-
Asuntohinnat reagoivat luottomarkkinoihin, eivät pääasiassa päinvastoin. Luottojen kysyntä- ja tarjontashokit selittävät suuren osan asuntohintojen nousu- ja laskusykleistä, kun taas puhtailla asuntohintashokeilla on vain vähäinen vaikutus asuntoluottojen kasvuun.
-
Luottojen kysyntä on tärkein lyhyen aikavälin selittäjä. Se selittää yli puolet asuntoluottojen suhteen BKT:hen vaihtelusta vuoden horisontilla. Pitkällä aikavälillä myös luoton tarjonnan merkitys kasvaa huomattavaksi.
-
1980–1990-lukujen nousu–lasku liittyi vahvasti luottomarkkinoihin. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen sekä luottojen tarjonta että kysyntä vauhdittivat velkaantumista. Ne olivat myös keskeisiä asuntohintojen voimakkaassa nousussa ja myöhemmässä laskussa; korkoshokit pahensivat hintojen laskua.
-
2000-luvun velkaantumista vauhditti etenkin luoton tarjonta. Ennen globaalia finanssikriisiä luottojen tarjontashokit olivat tärkeässä roolissa asuntoluottojen nopeassa kasvussa Suomessa.
-
Venäjän hyökkäyssodan jälkeinen lasku selittyy erityisesti kysynnällä ja koroilla. Vuosina 2021–2024 heikentynyt luoton kysyntä sekä inflaation, nimellis- ja reaalikorkojen muutokset olivat keskeisiä asuntohintojen ja asuntoluottojen suhteen BKT:hen laskussa. Asuntohintojen lasku ei tutkimuksen mukaan johtunut ensisijaisesti asuntohintamarkkinoiden omista shokeista.
-
Politiikkajohtopäätös: Makrovakauspolitiikassa kannattaa seurata ja säädellä sekä pankkien luotonantoon vaikuttavia tekijöitä, kuten pääomavaatimuksia ja lainamarginaaleja, että kotitalouksien lainarajoitteita, kuten lainakattoa ja laina-aikoja. Pelkkä asuntohintojen tarkastelu ei riitä ennakoimaan luotto- ja hintasyklejä. AI arvio
LSYHAS säätiönä, ja myös yhtiöittensä kautta käytännön toimijana asuntotoimialalla, on hyvin tyytyväinen, että olemme voineet olla tukemassa alan tutkimustoiminnan käynnistymistä Turun Yliopiston projekteissa, jotka ovat johtaneet jatkohankkeisiin ja tutkimustuloksiin, jotka tuovat hankalaan asuntopoliittiseen päätöksentekoon hyödyllistä tietoa.
Toivotaan, että viranomaiset ja poliittiset päättäjät sekä tietenkin alalla käytännön työtä tekevät löytävät nämä tutkimukset